Filed under Kortit

Lapsellista

Kaikille blogissa vierailleille tulee varmaan ihan järrrkyttävänä yllätyksenä, että eetteriin pukkaa taas vauvakorttia. ;) Mutta niin kuin jo joskus aiemmin totesin: lähipiirissä on ollut megalomaaninen vauvabuumi. Että minkäpäs tuolle sitten mahtaa…

Olen taas käyttänyt Papertrey Ink:iltä tilaamaani vauvanvaateaiheista settiä ja tällä kertaa ehdin jopa hyödyntää hiukan omaa aivotoimintaa kortin suunnittelussa. Pyrin kohti clean and simple-tyyliä ja aikalailla yksinkertainen lopputuloksesta tulikin. :) Tällä kortilla tuumin osallistua Paperilla-lehden ensimmäiseen korttihaasteeseen, jonka aiheena oli ”Lapsellista”.

 

IMG_8038_blogi

Tässä kortissa näkyy hyvin yksi piirre, josta tässä leimasinsetissä pidän. Reunat on nimittäin mahdollista leimata erikseen ja toisella leimalla sitten ”värittää” tuo leimakuva. Esimerkiksi tuon tähtibodyn olen leimannut kolmessa osassa: ensin reunaleimalla, sitten tähtikuvioisella ”väritysleimalla” ja lopuksi leimailin vielä tähden kolmannella leimasimella. Huonona puolena pidän kyllä sitä, että leimasimet ovat kirkkaita ja vesiliukoinen muste tykkää siksi pisaroida leimasimen pinnassa. Jos leimat olisivat vielä kumisia niin olisivat aikalailla täydellisiä.

Ja niin kuin tapana on ollut. Lähti Pienelle tytölle matkaan myös iloisen värinen tipihelistin. :)

IMG_8042_blogi Lue loppuun

Mainokset

Pyykkinarulla

Tovi on taas kulunut viimepäivityksestä, kun työkuviot ovat vieneet mukanaan. Mutta sainhan taas viimein päivitystäkin aikaiseksi. :) Vauvakorttia on jälleen luvassa, mutta tällä kertaa ei kuitenkaan kettuleimalla. Repolainen on mielestäni edelleen aivan ihana, mutta vaihtelua saadakseni tilasin lopulta Papertrey Inkiltä kauan kuolaamiani leimasimia. Yrityksen leimasimissa on mielestäni ehkä hauskinta niiden yhdisteltävyys ja monikäyttöisyys. Tästä esimerkkinä juuri vauvakorttiin käyttämäni Hanging Out -leimasinsetti. Huonona puolena on se, että tuotteita saa ostettua vain Papertrey Inkin omasta nettikaupasta Yhdysvalloista. Kohtalaisen hinnakkaiden leimasinsettien lisäksi tulee siis maksettavaksi vielä yrityksen korkeanpuoleiset postituskustannukset sekä tullimaksut Suomessa. :P Ei siis varmaan tule tehtyä tilauksia tuolle suunnalle hirveän usein. Mukaan lähtikin tällä kertaa vielä nämä setit: Delightful Doilies, The Sweet Life ja Handmade Hodgepodge.

Tilauksen tekemistä olisi pitänyt miettiä hiukan vähemmän aikaa. Leimasimet saapuivat nimittäin perille sen verran viimetingassa eräitä ristiäisiä silmälläpitäen, ettei kokeiluihin pahemmin ollut aikaa. Kävin siis törkeästi Papertrey Ink:in ideagalleriassa ja kopioin tämän korttimallin. Ja tältä kopioni sitten näytti:

IMG_7933_muokattu

IMG_7935_muokattu

Viimeisiä osia kiinniteltiin ja tipua paketoitiin vielä vähän ennen ristiäisiä hotellihuoneessa. Että semmonen tapaus…

IMG_7939_muokattu

Lue loppuun

Kettu sanoo…

Kyllä. :) Kolmas kerta toden sanoo… Eli kettukortti olisi jälleen luvassa. Tosin tällä erää viimeinen, sillä tässä kohtaa raaskin vihdoin tilata itselleni kauan kuolaamani vauva-aiheisen leimasinsetin ison veden takaa. Sillä totuushan on, että vaikka leimasin olisi kuinka hurmaavan söpö niin välillä itse kukin kaipaa vaihtelua. Mutta siitä lisää ensi kerralla. P*skarteluhaasteessa nro 239 aiheena oli eläimet tai lemmikit ja tuumin osallistua haasteeseen tällä aurinkoisella kettukortilla.

IMG_7924_muokattu

Kannen teksti valikoitui mukaan talvella varmasti monenkin korvissa soinutta ”What does the fox say?” kappaletta mukaillen. :) No mitä se mun kettu sitten oikein sanoi? Se sanoi näin:

Kun on oikein pieni

voi lentää linnun untuvalla,

nukkua orvokinlehden alla,

kun on oikein pieni.

*

Kun on oikein pieni

voi keinua heinässä heiluvassa,

levätä kukassa tuoksuvassa,

kun on oikein pieni.

*

Kun on oikein pieni

voi istua lumihiutaleille,

liitää maailman tuulien teille,

kun on oikein pieni.

*

Hannele Huovi

Tuo netistä löytämäni runo on ollut yksi lemppareistani vauvakortteja kirjoitellessani. Alun perin ajattelin joskus, että kun minä teen kortit niin annan miehen kirjoittaa ne. Tämä järjestely ei kuitenkaan oikein toiminut. ;) Onneksi on netin ihmeellinen maailma, josta saa apuja.

IMG_7930_muokattu

Ja tälläkään kertaa kettukortti ei lähtenyt matkaan yksin vaan mukaan pakattiin oranssi tipuhelistin.

Lue loppuun

Poikaselle

… tai niin tässä kettukortissa PITI lukea alkuperäisen ideani mukaan. Valitettavasti muistin tämän vision vasta siinä kohtaa, kun olin jo kiinnittänyt kortissa olevan kehyksen taustoineen jykevästi kiinni korttiin. No ehkä sitten ensi kerralla…

Some Odd Girl:in kettu pääsi tähänkin korttiin, koska pitkään kyseinen leimasin oli oikeastaan ainoa vauvakortteihin sopiva leimasin, jonka omistin. Vaikka onhan tuo kettu toki suloinenkin. :) Kettuleimasimella tulikin tehtyä yhteensä kolme erilaista vauvakorttia. Tätä numero kakkosta en ole vielä julkaissut, joten osallistun sillä P*skarteluhaasteen kesäbingoon. Mielestäni tähän sopii hyvin rivi kerroksia kerroksia – eläin – sininen – äks (roiskeet).

IMG_3848_muokattu4

Ajatuksena kortin tekemisessä oli tällä kertaa rentous. Tiedän usein jo ennen kortin aloittamista aikalailla tarkkaan sen, millaisen teen. Tämän kortin kanssa pyrin valitsemaan omasta mielestäni kivoja papereita ja antaa virran vielä. Päädyin mm. roiskimaan korttiin laimentamattomalla akryylimaalilla ja täytyy todeta, että lopputulos oli yllättävän kolmiulotteinen. Lisäksi innostuin koristelemaan myös kortin takapuolen.

IMG_3847_muokattu

 

  Lue loppuun

Vauvakortteja kehiin

Tjaa’ah. Mahtaakohan kukaan täällä blogissa enää käydä, kun on tuota taukoa kertynyt sen verran. Noh. Koitetaan nyt kuitenkin vielä hönkiä tänne elämää. :) Talvella on tosiaan pitänyt kiirettä töiden merkeissä, joten vaikka muutamia juttuja olenkin saanut kovalla tohinalla väsättyä niin tänne blogin puolelle ne eivät ole valitettavasti ehtineet. Pääasiassa nuo ”muutamat jutut” ovat olleet vauva-aiheisia, sillä lähipiirimme vauvabuumi on ollut varsin huomattava. Aloitetaan vaikka tällä pakettikortilla:

IMG_3724_blogi

Itse paketoinnissa olen ollut ihastunut jo pidemmän aikaa ruskeaan voimapaperiin ja ruskeisiin paperipusseihin. Näin on ollut oikeastaan siitä asti, kun hoksasin, että monien lahjapaperien päällä on ohut muovikerros. Ruskean paperin voi laittaa suoraan paperinkeräykseen ja koristeilla kokonaisuudesta saa kuitenkin kivan näköisen.

IMG_3725_blogi

Ja siis KUKAANHAN ei tietenkään arvaa, mitä tuon pussin sisällä oli… Kyllä. Tipuhelistinhän se. Pinkki tällä kertaa. :)

Lue loppuun

…ja sen veljelle

Viimeksi näytin, mitä lähetin eräälle uunituoreelle pikkusiskolle. No koska kasvanut perhe kuuluu lähipiiriin, päätin tehdä jotakin myös isoveljelle, joka on innokas leikkiuunin kanssa kokkaaja. Tein siis jotain pientä veljen ja pikku prinsessan yhteisiä leikkejä varten. :)

IMG_3708_blogi

Valitettavasti en ole enää tämän jälkeen ehtinyt huomioimaan isompia sisaruksia vaan virkkaillut vaan helistimiä tuoreille tulokkaille. Mistä näitä vauvoja oikein riittää… o.o

Lue loppuun

Siskolle…

Taas on saanut askartelu joustaa muun elämän vaatiessa enemmän aikaa, mutta en sentään ole unohtanut kokonaan käsillä tekemistä. :) Tuo tekeminen on ollut aikalailla vauvalahjoihin ja -kortteihin keskittynyttä, sillä ympärillä ihmiset lisääntyvät vallan hurjaa vauhtia. Tässä eräälle pikkusiskolle jo viime vuoden syksyllä tekemäni kortti.

IMG_3700_blogi

Inspiraatio korttiin tuli Stampin’ Up:in leimasimista (jotka tilasin ihan tätä korttia ajatellen) ja jo kauan seuraamastani Mai:n blogista. Mailta bongasin myös aikoinaan idean tipuhelistimeen, jollainen lähti myös tälle pienelle tytölle lahjaksi. :) Värit ovat vauvan äidin makuun sopien kirkkaita ja ehkä hieman retroja.

IMG_3710_blogi

Lue loppuun

Kovan onnen kiitoskortit

Aiemmin kertoilin hieman siitä, mitä kevään mittaan on tullut tehtyä ja mainitsin, että rusetteja on tullut solmittua. Nuo rusetit kuuluivat niin sanottuihin kovan onnen kiitoskortteihin. Projektiin, joka oli taustalla menossa jo jouluna… No mikä ihme häiden kiitoskorttien tekemisessä voi sitten olla niin vaikeaa?!? Luvassa on tiivistetty selvitys aiheesta…

IMG_2715_blogi

ONGELMA 1: Siis millainen kiitoskortti? Valokuvaamosta tilattu vai askarreltu? Ja jos askarreltu niin millainen olisi hyvä sarjatuotantoon sopiva malli meidän häiden hengessä?

RATKAISU 1: Koska olin askarrellut kaikki muutkin paperijutut häihin niin varmaan pitäisi tehdä myös kiitoskortit. Pitkän mietinnän tuloksena kypsyi myös yksinkertainen malli. Halusin korttipohjan, joka avautuu vaakatasossa, kortin lyhyeltä sivulta. Olin tyytyväinen suunnitelmaan. Tilasin valokuvat.

ONGELMA 2: Hain valokuvat. Kotona huomasin, että ne olivatkin aivan väärän kokoisia.

RATKAISU 2: Reklamaatio ja oikeanlaiset kuvat tipahtivat kotiluukusta sisään.

ONGELMA 3: Haluamanlaiseni korttipohjat eivät ole muodissa. Mistään kotimaisesta kaupasta ei ”vaakatasossa aukeavia kortteja” löytynyt.

RATKAISU 3: Teen korttipohjat itse. Eihän se mikään iso homma ole. Paperileikkuri löytyy ja trimmauksen jälkeen vaan taitosta kehiin. Ostin kartonkeja. Ja sopivan kokoisia kirjekuoria.

ONGELMA 4: Kartongit oli leikattu. Oli aika tehdä taitokset. Vaan se ei sitten ollutkaan ihan helppo homma. Taitoksia syntyi kyllä, mutta kun kortin avasi ja sulki pariin kertaan, taitoksesta tuli tosi ruma ja rispaantunut. Mikä avuksi? Nuuttausta varten ostettu terä ei auttanut. Ei myöskään taittoluu, kumpikaan virkkuukoulun päistä tai sukkapuikko. Kartonki oli ilmeisesti vaan huonoa tarkoitukseen…

RATKAISU 4: En halunnut lähteä kokeilemaan useita eri kartonkilaatuja, joten päädyin siihen, että jonkinmoinen valmis korttipohja pitää löytyä. Oli aika vaihtaa täysin alkuperäistä suunnitelmaa. Meikäläinen ei kyllä enää nuuttaisi.

ONGELMA 5: Millainen tuo uusi malli oikein sitten olisi? Tällä kertaa päätin etsiä valmiit korttipohjat ensin ja suunnitella mallin sen mukaan. Ensimmäinen koetilattu malli ei sopinutkaan tarkoitukseen.

RATKAISU 5: Uutta tilausta kehiin ja sopiva korttipohja löytyi. Sen mallin vuoksi oli aika helppoa suunnitella loput kortista. Ei ollut ihan hirveästi vaihtoehtoja. Eikä toisaalta myöskään enää ihan hirveästi intoa ruveta temppuilemaan korttimallin kanssa.

ONGELMA 6: Aika printata korttien tekstit kartongille. Tulostimemme irtisanoi yhteistyösopimuksensa täydellisesti.

RATKAISU 6: Vanhempieni printteri vaan kehiin.

ONGELMA 7: Vanhempieni printteri irtisanoi sopimuksensa. Jokin piirilevy vaan poksahti musteen vaihdon jälkeen.

RATKAISU 7: Appiukon printteri pelasti tilanteen. Ja selvisi myös urakastaan hengissä. Aivan uusi kun oli.

ONGELMA 8: Nauha. Se ei tulisi riittämään kaikkiin kortteihin. Ja käyttämäni nauha oli myös sen ostopaikasta loppu.

RATKAISU 8: Olivat tilaamassa joka tapauksessa kauppaan lisää kyseistä nauhaa, joten nimi varauslistalle ja odottamaan…

ONGELMA 9: Muste. Jotkut ehkä muistavat, että käytin kutsukorteissa värillisen kartongin sijaan vaalean vihreällä Distressillä tuputettua valkoista kartonkia. Ajattelin tehdä samalla tavalla kiitoskorteissa. Muste loppui kesken tuputtelun.

RATKAISU 9: No uutta kehiin vaan. Eihän tässä nyt ole mitään ongelmaa. Eihän?

ONGELMA 10: Väärin! Distressien Shabby Shutters-väri oli muuttunut ihanan kevään vihreästä oliiviin vivahtavaksi. O.o Se vaan EI ollut vaihtoehto. Koitin mustetta parista muustakin paikasta ja väri oli aina mielestäni yhtä huono.

RATKAISU 10: Ostin parit musteet, jotka eivät kuitenkaan sopineet tilaamani nauhan väriin. :S Lopulta tilailin useita vihreitä Cat’s Eye musteen värejä Alankomaista ja valitsin niistä parhaan. Tuumin, että ovat sen verran edukkaita, ettei niin ylimääräiset ostokset harmita.

ONGELMA 11: Se hyvän värinen Cat’s Eye muste loppui. Uutta tilausta kehiin ja sen saapumista odottamaan. Odotin. Ja odotin. Sitten kävin yrityksen sivuilla ja tajusin, etten ollut huomannut tyyppien olevan kesälomalla…

RATKAISU 11: Ei oikein auttanut muu kuin odottaa. Siinä aikaa kuluttaessa kuitenkin tajusin, että valmiita kortteja on jo tarpeeksi sukulaisille lähetettäväksi. Päätin siis odottaessa prinntailla kirjekuoret ja pistää sukulaisten kortit eteen päin. Siltä suunnalta kun olin kuullut enemmän kommenttia korttien viipymisestä.

ONGELMA 12: Uusi printterimme alkoi temppuilla ja palautimme sen liikkeeseen. Olisimme saaneet valita toisen tilalle, mutta hyllyt ammottivat tyhjyyttään. Inventaario tulossa ja tavaraa oli myyty alta pois. Muutama viikko menisi ennen kuin uudet mallit tulisivat.

RATKAISU 12: Ja taas odotettiin. Muiden printtereihin en lähtenyt mielelläni koskemaan sen jälkeen, kun passitin vanhempieni koneen autuaammille monitoimimaille…

No lopulta kuitenkin onneksi saatiin se uusi printteri ja sukulaisten kortit ehtivät perille juuri sopivasti hääpäiväksi. Kavereiden eivät. Ne menivät heinäkuun puolelle. Mutta nyt on onneksi kaikki pakolliset kortit lähetetty! VIHDOIN! Helpotus on sanoin kuvaamaton. Ja millainen se ihmeellinen kiitoskortti nyt sitten oikein oli? No ei TÄMÄN KUMMOISEMPI:

WP_20130213_001_blogi

IMG_2718_blogi

Loppusaldona itselle jäi parisen pakettia väärän kokoisia kirjekuoria, yksi ”väärän värinen” Distress -täyttöpullo, yksi ”väärän värinen” Distress-mustetyyny ja muutama muu mustetyyny. Joten kaikille vihreän ystäville tiedoksi. Askartelukirppikselle on tulossa jossain vaiheessa vihreitä musteita myyntiin… ;)

Lue loppuun

Makoisat 16 vuotta

Tähän korttiin minua inspiroi (paitsi tietysti tarve myös) P*skarteluhaasteessa jo alkukeväästä ollut luonnoshaaste. Tuolloin en ehtinyt millään osallistumaan, mutta ajatus jäi kytemään takaraivoon ja halusin sen jossain vaiheessa toteuttaa. Lopulta kortti syntyi samaisen haasteblogin bingo-ruudukon mukaisesti rivillä 3D-tarrra – musta – ressaus. Eli tuplainspiroituminen on tällä kertaa kyseessä. :) Lopputulos näyttääpi tältä:

Sweet 16

Sweet 16_lähikuva

Lue loppuun

Pienelle tytölle

Vaikka blogin puolella on ollut hetken hiljaisempaa, on täällä silti ehditty hiukan väkerrellä erinäisiä projekteja tarpeeseen. Muutama viikko sitten lähipiiriin ilmaantuvien pikkuisten sarjan aloitti pieni, suloinen tyttövauva. Hänelle piti tietysti lähettää hiukan tervetuliaislahjoja. Tipuhelistimen olin ehtinyt onneksi tehdä ajoissa valmiiksi, mutta korttirintamalla lahjakuriirin äkillinen aikataulumuutos aiheutti yötöitä.

Tipuhelistin

Tipusen bongasin aikoinaan Main blogista ja ohjeen ostin Mamacheen Etsy-kaupasta. Vanhassa blogissa käyneet voivat ehkä muistaa vastaavan helistimen, mutta koska kuvat ovat Vuodatuksesta kadonneet niin tuumin napsaista uuden.

Vaippakortti

Korttirintamalla kokeilin Pammun innoittamana jotain ihan uutta. Valitettavasti lopputuloksesta kuitenkin huomaa, että sitä on tehty kiirellä ja silmät ristissä. En ole tuohon tuputtelujälkeen yhtään tyytyväinen. Olin kuitenkin vakaasti päättänyt, että haluan tehdä pikkuisen tervehdyksen itse… Siinä rytäkässä unohtui myös ottaa kuva vaipan takaosan röyhelöistäkin. Jos kuitenkin katsotte ohjetta niin ymmärrätte varmaan idean. Tosin itse tein röyhelöt tuolla samalla Fiskarsin boordileikkurilla ja tavallisesta kartongista, jota rypistelin.

Lue loppuun